Tutankhamonia urakalla

Vuonna 1922 maailman tietoisuuteen jyristänyt farao Tutankhamon (k. 1323 eaa.) on tänä syksynä päässyt taas otsikoihin. Egyptologi Nicholas Reeves esitti kesällä teorian, että Tutankhamonin haudassa saattaa olla aiemmin tuntemattomia kammioita, mahdollisesti jopa täysin tuntematon kuninkaallinen hauta. Marraskuussa haudassa tehdyt luotaukset näyttäysivät vahvistavan teorian.

Enemmän Reevesin ajatuksista voit lukea Kalmistopiiriin kirjoittamastani artikkelista.

Eikä tässä vielä kaikki. Seuraavan kuukauden ajan Tutankhamonista kiinnostuneet voivat katsoa Yle Areenasta dokumentin Tutankhamonin mysteeri (The Mystery of The Burnt Mummy, 2013), jossa tutkitaan, miten faraon muumio on päätynyt hiiltyneeseen kuntoon, jossa Howard Carter sen pettymyksekseen löysi. Dokumenttiin pääsee klikkaamalla alla olevaa kuvaa.

Tutankhamon

Tutankhamonin mysteeri. Blink Entertainment Limited.

Mukavaa joulunodotusta!

 

| Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Antakaa Tutankhamonin levätä rauhassa!

Jonathan Jones kommentoi taannoin kärkkäästi The Guardianissa BBC:n tuoretta dokumenttielokuvaa Tutankhamun: The Truth Uncovered. Elokuva esittää uusimpiin radiokuvauksiin ja DNA-tutkimuksiin perustuvan kuvan farao Tutankhamonista (k. 1323 eaa.), eikä se kuva ole kaunis.

Tutankhamonin kuolinnaamio ja kasvorekonstruktio. Alamy/BBC.

Uusien tulosten perusteella Tutankhamonilla oli hormonaalisia ongelmia, jotka aiheuttivat tälle mm. naisellisen lantion. Hänellä oli myös kampurajalka ja ulostyöntyvät etuhampaat – siis jotain aivan muuta, kuin kuolinnaamion idealisoitu kuva. DNA-tutkimukset osoittivat myös, mitä on epäiltykin: Tutankhamonin vanhemmat olivat sisaruksia. Vanhempian sukulaisuus aiheutti nuorelle faraolle koko joukon geneettisiä ongelmia.

Nuorena kuolleen faraon kohtalo on herättänyt kysymyksiä hänen hautansa löytymisestä vuonna 1922 alkaen. Varhaisin totuus oli, että hänet murhattiin. 2000-luvulla kuoleman syyksi ”selvisi” hevosvaunuonnettomuus, sitten malaria. Nyt kuolema saattoikin johtua geneettisistä syistä. Jones esittää kuitenkin aiheellisen kysymyksen: miksi faraon terveydentilan tonkiminen on niin tärkeää?

Eettisesti hämärää Tutankhamonin kaivelusta tekee sen tirkistelynhaluisuus. Faraon terveyden tutkimus on sinänsä mielenkiintoista, mutta ei juuri aja tieteenalaa eteenpäin. Dokumentti esittää Tutankhamonista 3D-mallinnoksen, joka muistuttaa jo friikkisirkusta. Onko oikein tuoda yli 3000 vuotta sitten elänyt ja kuollut kuningas nykykatsojan kauhisteltavaksi, ihan vain koska se on mahdollista? En usko, että yhdenkään ihmisten sairauksista olisi kovin hienovaraista tehdä TV-ohjelmaa, ja iskeä alaston ihminen miljoonayleisön tutkiskeltavaksi.

Tietysti on hienoa, että muinaista Egyptia tutkitaan ja sitä kohtaan osoitetaan mielenkiintoa. Tutankhamonin kuolema ei kuitenkaan ole ”menneisyyden suuri mysteeri”. Hän eli surullisen ja lyhyen elämän rauhattomaan aikaan, piste. Tutankhamonin suuruus piilee hänen merkityksettömyydessään: koska kukaan ei muistanut faraota, hänen hautansa pystyi säilyttämään pilkahduksen muinaisen Egyptin mahtavaa loistoa meidän päiviimme asti. Annettaisiinko jatkossa kuolleiden levätä rauhassa, ja keskityttäisiin olennaiseen?

| Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Hyvää ystävänpäivää!

Koska joka päivä on ystävänpäivä, voi Kalmistopiiri-blogista käydä tänäänkin lukemassa kirjoitukseni Nefertarin ja Ramses Suuren rakkaustarinasta.

Image

Nefertari ja kullanhohtoinen Hathor-jumalatar pitävät toisiaan kädestä Nefertarin hautamaalauksessa. Touregypt.net

Kuva | Julkaistu by | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Faraon hauta löytyi Abydoksesta

Hyvää vuodenvaihdetta!

Vuosi 2014 on alkanut egyptologian suhteen mukavasti kahdella merkittävällä hautalöydöllä. Tärkeämpi on 13. dynastian (1781 eaa.-1650 eaa.) aloittaneen farao Sobekhotep I:n aiemmin tuntematon hauta, jonka yhdysvaltalainen tutkijaryhmä löysi Osiriksen kulttikeskuksesta Abydoksesta. 500 km Kairosta etelään sijaitseva Abydos (muinaisegyptiksi Abjedu) on tunnettu varhaisen Egyptin kuninkaallisista haudoista, ja egyptiläiset itse uskoivat jumalkuningas Osiriksenkin olevan sinne haudattu.

Vaikka kyse on faraon haudasta, ei kannata odottaa uutisia kulta-aarteista. Ennen Uutta valtakuntaa ei faraoiden hautoja ahdettu täyteen arvometalleja. Lisäksi Sobekhotepin hauta (kuten kaikkien muidenkin faraoiden Tutankhamonia ja Psusennes I:stä lukuun ottamatta) oli ryöstetty, ja sen päällä ollut pyramidi on aikojen saatossa kadonnut. Graniitista rakennettu hautakammio oli kuitenkin jäljellä, samoin kuin faraon massiivinen, 60 tonnin painoinen kvartsiittisarkofagi. Haudassa oli lisäksi faraon nimeä kantava steela, kuva faraosta valtaistuimellaan ja kanooppiastioiden jäännöksiä. Astioissa säilyttiin ammoin faraon sisäelimiä.

Koska kuninkaallisia hautoja löytyy Egyptistä harvoin ja faraoiden hautoja vielä harvemmin, on löytö merkittävä. Vielä tärkeämmäksi sen tekee, ettei 13. dynastian ajasta tiedetä järin paljon, ja hallitsijasuvun faraoiden hallitsemisjärjestyskin on hieman epäselvä asia. Kiehtovaa on, että hauta löytyi Abydoksesta eikä Dashurista, mistä tunnetaan kaikki muut saman dynastian faraohaudat.

Kaivaukset jatkuvat vielä, mutta ilmeisesti faraosta itsestään ei haudassa ole jälkiä. Ehkä tämä kyllästyi makoilemaan mahtavassa arkussaan.

Entä se toinen hauta? Kyseessä on japanilaisten Wasedan yliopiston ryhmän Luksorista löytämä viljavarastojen Mut-jumalattaren viljavarastojen ja oluenpanijoiden valvojan Khonsu-em-hebin ramessidikaudelle (1298 eaa.-1069 eaa.) ajoittuva hauta, jonka seinillä kuvataan olevan värikkäitä freskoja omistajasta.

Mukavaa saada positiivisia uutisia Egyptistä näin vuoden aluksi!

Löydöistä uutisoi The Art Newspaper.

| Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Harvinainen sfinksilöytö Tel Hazorista

Ensimmäisenä ei tulisi mieleen, että ainoa farao Menkaurata (Mykerinos), kolmannen Gizan suuren pyramidin rakennuttajaa, esittävä sfinksi löytyisi Tel Hazorista Israelista. Näin kuitenkin kävi. Kyseessä ovat vain patsaan etutassut, mutta niiden alla lukee tunnistamiseen riittävä faraon nimi. 2500-luvulla eaa. eläneen faraon patsas löytyi 1200-luvun eaa. hävityskerroksesta Hazorista. Patsas lieneekin kulkeutunut paikalle hyksojen hallitessa Egyptiä pikemmin kuin Menkauren hallitusaikana. Kyseessä on myös ainoa Levantista löytynyt kuninkaallinen sfinksi, joka vain lisää jalkaparin merkitystä.

Uutisen voit lukea kokonaisuudessaan Pasthorizonsilta täältä.

| Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Blogilla uusi nimi!

Vastedes blogin nimi on sama kuin sen verkko-osoite, nimittäin Musta maa. Nimi juontuu muinaisten egyptiläisten maastaan käyttämästä nimestä K(e)m(e)t. Hedelmällisen Mustan maan ulkopuolella oli aavikko, Punainen maa D(e)shr(e)t. On arveltu, että englannin aavikkoa tarkoittava sana desert olisi samaa juurta.

Joka tapauksessa toivon, että lukijoita tulvii blogiin jatkossa kuin mutaa Niilin mukana. Yritän myös kirjoittaa ahkerammin!

Kemet hieroglyfein. Wikimedia Commons.

| Kommentoi

Kummitteleva patsas

Manchesterin yliopistossa kummittelee, ainakin The Telegraphin mukaan. 80 vuotta yliopiston museon kokoelmissa ollut 1800-luvulta eaa. peräisin oleva Neb Sanun ka-patsas on ilmeisesti herännyt henkiin ja kääntyilee päiväsaikaan kasvot seinään päin. Öisin patsas malttaa olla aloillaan. Kuraattori uskoo vainajan ka-hengen riehuvan, mutta Ockhamin partaveitsen hengessä ilmiölle löytynee luonnollisempikin selitys. Uskoo ken tahtoo!

Ilta-Sanomatkin uutisoi ”Faaraon kirouksesta”. Mitäköhän tekemistä patsaalla on minkään faraon kanssa?

Video | Julkaistu by | Avainsanat: , , , | Kommentoi