Blogilla uusi nimi!

Vastedes blogin nimi on sama kuin sen verkko-osoite, nimittäin Musta maa. Nimi juontuu muinaisten egyptiläisten maastaan käyttämästä nimestä K(e)m(e)t. Hedelmällisen Mustan maan ulkopuolella oli aavikko, Punainen maa D(e)shr(e)t. On arveltu, että englannin aavikkoa tarkoittava sana desert olisi samaa juurta.

Joka tapauksessa toivon, että lukijoita tulvii blogiin jatkossa kuin mutaa Niilin mukana. Yritän myös kirjoittaa ahkerammin!

Kemet hieroglyfein. Wikimedia Commons.

| Kommentoi

Kummitteleva patsas

Manchesterin yliopistossa kummittelee, ainakin The Telegraphin mukaan. 80 vuotta yliopiston museon kokoelmissa ollut 1800-luvulta eaa. peräisin oleva Neb Sanun ka-patsas on ilmeisesti herännyt henkiin ja kääntyilee päiväsaikaan kasvot seinään päin. Öisin patsas malttaa olla aloillaan. Kuraattori uskoo vainajan ka-hengen riehuvan, mutta Ockhamin partaveitsen hengessä ilmiölle löytynee luonnollisempikin selitys. Uskoo ken tahtoo!

Ilta-Sanomatkin uutisoi ”Faaraon kirouksesta”. Mitäköhän tekemistä patsaalla on minkään faraon kanssa?

Video | Julkaistu by | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Kiinalainen tuhrija ja kehno journalismi

Kuinka monta asiavirhettä mahtuu muutaman virkkeen uutiseen? Ilta-Sanomat näytti juuri mallia uutisoidessaan siitä, kuinka 15-vuotias kiinalaispoika oli Luxorissa tuhrinut ”3500 vuotta vanhan” Aleksanteri Suuren teetättämän ”savisen hieroglyfitaulun”.

Teko oli valitettavaa tyhmyyttä tekijältä, vaikkei vahinko ollutkaan pysyvä. Sen sijaan journalismin taso ei päätä huimannut. Kyseessä ei ollut savitaulu, eikä taulu ensinkään, vaan Luxorin temppelin kalkkikivisen seinän reliefi. Ilta-Sanomilla on mennyt myös vellit ja puurot sekaisin ajoitusten suhteen: vaikka Luxorin temppeli on 3500 vuotta vanha, ei Aleksanteri Suuren (k.323 eaa.) rakennuttama kappeli ole (kuten ei Aleksanteri itsekään).

Kiinalaiset maanmiehet kurmuuttivat töhrijää julkisessa mediassa ja julistivat tapauksen tuovan häpeää koko maalle. Paul Barfordin Portable Antiquity Collecting and Heritage Issues -blogia mukaillen voikin ihmetellä, olisiko esimerkiksi Suomessa noussut samanlainen kohu ja nöyryytys, jos tietämätön suomalaispoika olisi ollut syyllinen? Entä miten Ilta-Sanomat olisi sen uutisoinut?

Kattavamman uutisen voit lukea Daily Maililta.

| Avainsanat: , | Yksi kommentti

Muumion kirous

Image

The Mummy -elokuvan mainosjuliste. Wikimedia Commons.

Tässä muutama päivä sitten esitti Sub vuoden 1999 klassikkoelokuvan Muumio (The Mummy). Katsoin sen pitkästä aikaa, mutta se oli jopa huonompi kuin muistin. Muistan voihkineeni jo 2002 nähdessäni elokuvan ensimmäistä kertaa, mutta syynä ei suinkaan ollut elokuvan pelottavuus vaan sen asiavirheet. Ancient Egypt: the Mythology -sivusto on listannut joukon mokia, joita elokuva sisältää, mutta kaikkia ei sivustolta löydy. Seuraavassa oma pieni listaukseni:

Elokuvan alkukohtaus antaa jo hyvin makua tulevasta: kertoja väittää tapahtumapaikan olevan Theba, kun taustalla häämöttävät Gizan pyramidit Kairossa, hyvän matkaa nykyisestä Luksorista pohjoiseen. Maantiede ei ole elokuvan vahvoja puolia, joskin on vaikea keksiä, mikä olisi.

Elokuvan naispääosa Evelyn Carnahan kertoo, kuinka muinaisegyptiläiset poistivat muumioitavilta aivot hehkuvan kuumalla rautatangolla. No, tässä ei ihan seurata Herodotoksen ja Plutarkhoksen kuvauksia.

Vaikka muinaisegyptiläisiä käsikirjoituksia kutsutaan kirjoiksi, eivät ne olleet sidottuja niteitä vaan papyruskääröjä. Anakronismi on jo aikamoinen, yhtä hyvin Hamunaptrasta voisi löytyä ristiretkiritari. Mutta siitä tuleekin mieleen eräs aivan toinen elokuva. Herää myös kysymys, miksi Hamunaptra on selvästi Niilin itäpuolella, vaikka kaikki suuret kalmistot ovat Egyptissä lännen puolella, siellä minne aurinko laskee?

Elokuvan lopussa Jonathan Carnahan lukee loitsua ”Amon-Ran kirjasta”, mutta ei osaa lukea yhtä kirjoitusmerkkiä. Kyseessä on unilitteraali hieroglyfi, jonka äännearvo on ”a” – käytännössä ensimmäisiä hieroglyfejä, joita egyptologian opiskelijat oppivat. On sinänsä vaikuttavaa osata lukea hieroglyfejä osaamatta niiden perusteita. Ehkä Jonathan on hyvä arvaamaan? Elokuvan muinaisegypti ei muutenkaan soinnu korvaan ihan oikealta, mutta mikäpä sointuisi. Kellään ei kuitenkaan ole aavistustakaan, kuinka kieltä on oikeasti puhuttu.

Elokuvan kehyskertomuksen logiikka ei oikein aukene muinaisegyptiläisen ajattelun kautta: jos jotakuta oltaisiin haluttu rangaista todella ikävällä tavalla, tätä ei varmastikaan olisi muumioitu. Muumiointi oli kuitenkin olennainen osa kuolemanjälkeisen elämän varmistamisessa. Kirotun ihmisen ruumis olisi hävitetty ja nimi pyyhitty unohduksiin, niin ettei hänellä olisi ollut toivoa iankaikkisuudesta. Näin kävi esimerkiksi uuden valtakunnan haudanryöstäjille.

Ylipäätään suurena yleisnero Imhotepin ihailijana minua harmittaa, että elokuvan pääpahikselle on annettu tämän suuren aikaansaajan nimi. Farao Djoserin ensimmäisen pyramidin suunnitellut arkkitehti nostettiin kuolemansa jälkeen jumalaksi, ja vielä Egyptin myöhäiskaudella pyhiinvaeltajat matkasivat joukoittain hänen haudalleen – missä se sitten sijaitsikaan! Kreikkalaisille Imhotep oli yhtä kuin lääkintätaidon jumala Asklepios, ja itse ”lääketieteen isän” Hippokrateen kerrotaan opiskelleen Imhotepin temppelissä.

Olihan elokuva ihan hauska, mutta ehkä kauhuseikkailustakin saisi vakuuttavamman näkemällä hieman vaivaa taustatyön eteen? Miksei viihdekin voisi olla asiallista? Alas Hollywoodin diktatuuri ja tulevaisuudessa tieteellisesti korrekteja elokuvia, kiitos!

Kuten varmaan ymmärsit, ei minun kanssani kannata katsoa ainakaan tätä elokuvaa.

| Avainsanat: , , , , | Yksi kommentti

Historia: Egyptin suurvaltakausi

Egyptin historiaa janoavien riemuksi Yle Teema on esittänyt Yle areenalta katsottavissa olevan neliosaisen saksalaisen (2011) sarjan Historia: Egyptin suurvaltakausi. Sarja koostuu neljästä osasta, joissa rahaa ei ole säästelty. Näyttävästi elävöitetty sarja etenee hallitsijoitten tahdissa, ja sitä on ilo seurata. Sopivana höysteenä toimii uusi tutkimus keskeisistä löydöistä. Suosittelen lämpimästi!

Toistaiseksi ainoa huomaamani räikeä virhe ovat ensimmäisessä jaksossa kuningas Narmerin joukkojen käyttämät khopesh-miekat, jotka todellisuudessa tulivat käyttöön vasta puolitoistatuhatta vuotta myöhemmin. Taiteilijanvapaus sallittakoon!

Sarjan ensimmäinen osa löytyy täältä.

| Yksi kommentti

Jälleen varapäistä

Julkaisin Kalmistopiiri-blogissa artikkelin vanhan valtakunnan aikaisista niin sanotuista  varapäistä, joita olen käsitellyt pintapuolisesti aiemmin tässä blogissa. Uusi tekstini löytyy otsikolla Egyptiläiset ja päättömyyden pelko – vanhan valtakunnan varapäät täältä. Vanha artikkelini löytyy täältä.

Varapää Petrie Museumissa Lontoossa. Ilari Aalto.

| Avainsanat: , , | Kommentoi

Muumion kallosta löytyi aivojenpoistotyökalu

Mislav Čavkan johtama kroatialainen tutkijaryhmä löysi ja onnistuneesti poisti 2400-vuotiaan naismuumion pään sisälle jääneen aivojenpoistotyökalun, 8 cm pitkän ruokokasvin kappaleen. Ruo’onvarsi oli ilmeisesti katkennut muumiointitoimenpiteessä ja jäänyt paikoilleen silloinkin, kun kallo täytettiin pihkaseoksella. Kyseessä on vasta toinen löydetty muumioinnissa ”asiakkaaseen” jäänyt työkalu, eli arvokas lisä tietämykseemme muinaisista palsamointitekniikoista. Aiemmin löydetty työkalu oli hieman nuorempi, n. 2200 vuotta vanha.

Merkittävää näissä kahdessa löydetyssä työkalussa on, että kumpikin on orgaanista ainetta. Aiemmin ainoa tietolähde aiheesta on ollut Herodotoksen 400-luvulla eaa. kirjoittama Historiateos, jossa hän mainitsee egyptiläisten käyttäneen aivojen poistoon rautaista koukkua. Muumiointipalvelua oli monen tasoista, eikä aina ilmeisestikään käytetty laadukkaimpia välineitä. Lopputuloksesta päätellen kehnot välineet ja työn taso kulkivat käsi kädessä. Ei ole ensimmäinen kerta kun arkeologiassa saa todeta muinaisen hutiloinnin johtaneen arvokkaan tiedon säilymiseen.

Itse muumio on päätynyt Kroatiaan 1800-luvulla, mutta sen löytöpaikkaa ei tunneta. Nainen on elänyt Egyptin myöhäiskaudella lähes samoihin aikoihin, kun Herodotos on kirjannut muumiointitekniikoita ylös.

Alkuperäisen runsaasti kuvitetun uutisen voit lukea LiveSciencen sivuilta täältä. Tutkijaryhmän RadioGraphics-julkaisussa julkaiseman artikkelin abstrakti puolestaan löytyy täältä. Asiasta uutisoi myös Yle.

| Avainsanat: , , , , | Kommentoi